Miksi meillä on yhtiöitä?

https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Miksi meidän yhteiskunnassamme yksityinen sektorimme koostuu yhtiöistä? Ajatus yhtiöiden toiminnasta lähtee siitä, että ne tuottavat jotain tuotteita ihmisille tai oikeushenkilöille, ja tuo tuote voi olla joko konkreettinen esine kuten kone tai palvelu, joka saattaa olla sidoksissa johonkin koneeseen tai sitten se voi olla vaikkapa siivousta tai kaupan työssä olemista. Monille ihmisille tulee mieleen, että miksi meillä on niin paljon yhtiöitä? Syy tähän on hyvin yksinkertainen, eli yhtiöiden tarkoitus tuottaa tuotteita tarkoittaa sitä, että mikään tai kukaan ei osaa koskaan kaikkea, ja esimerkiksi leipurilta saattaa puuttua taito tehdä sähkömiehen töitä, tai sitten pankkimies ei osaa rakentaa taloja.


Eikä kukaan edellä mainituista osaa rakentaa tietokoneita, joten siksi meillä on niin monta toimialaa sekä yhtiöitä. Yhtiöiden toimintaa voidaan verrata normaalin ihmisen toimintaan. Saadakseen tilauksia yhtiöiden pitää markkinoida itseään, jotta niiden palveluksia ostetaan tai edes osataan kysyä. Yhtiöiden toiminta on siis sitä, että hankkiessaan urakoita eli töitä hakee yhtiö töihin asiakkaalleen, joka sitten maksaa työstä korvauksen. Kun yhtiöt tekevät tarjouksia sekä reklamaatioita huolimattomuudesta tai muista virheistä, niin ne toimivat kuten ihmiset toimivat keskenään, eli ovat sosiaalisia toisiaan kohtaan.


Yhtiöiden kirjeenvaihto on niiden välistä “small talkia” , ja muutenkin yhtiön voi haastaa oikeuteen kuten yksityishenkilön, jos siihen on aihetta. Kuitenkin pitää aina varoa sellaista tilannetta, että yhtiön suoranainen kilpailija suosittelee sille uutta työntekijää. Silloin saattaa suosittelijalla olla “ketunhäntä kainalossa”, ja muistakaa että yhtiöt ovat kilpailijoita keskenään. ja jos joltain alalta katoaa toimijoita, niin silloin hinnat kohoavat, koska kilpailu pitää hinnat kurissa sanotaan kapitalismin ohjekirjassa. Länsimainen markkinatalous, jota myös kapitalistisen mallin nimellä kutsutaan perustuu siihen, että markkinoilla kilpailu pitää hinnat alhaisina.


Ja jos yhtiön kilpailija poistuu markkinoilta, niin silloin se saa varmemmin urakoita kuin silloin jos toimijoita on paljon.  Samoin yhtiön toiminnan pitää perustua aitoon kilpailuun, eikä siihen, että valtio avustaa jotain yhtiötä suoraan esimerkiksi ylihintaisten urakoiden muodossa. Siksi urakoita koskevat tarjoukset pitää kilpailuttaa, koska sen tarkoitus on estää verorahojen käyttö yhtiöiden tukemisessa sekä veronmaksajien rahojen siirtäminen kunnanjohtajien vaimojen tileille. Tästä jälkimmäisestä syystä pitää päättäjien esteellisyys, eli suhteet tarjouksien tekijöihin tukia huolella, koska se sitten estää petollisen liiketoiminnan, millä veronmaksajia rahastetaan armotta


Kun ajatellaan sitä, että joku yhtiö turvautuu laittomiin toimiin, kuten kartelliin, dumppaukseen sekä polkumyyntiin. Joista ensimmäinen termi tarkoittaa hintojen sopimista yhtiöiden kesken, ja jälkimmäinen eli dumppaus tarkoittaa paljousalennuksia, joissa luvataan antaa kymmenen tuotetta yhden hinnalla. Polkumyynti tarkoittaa tuotteen myymistä tappiolla. Noiden asioiden kieltäminen estää sen, että suuri yhtiö ensin ajaa kaikki kilpailijansa konkurssiin, ja sitten ottaa markkinat haltuunsa. Suuri yhtiö voi tehdä välillä tappioita, mutta pienten yhtiöiden kohdalla lyhytaikainenkin tappio voi aiheuttaa konkurssin.


Joten siksi tappiollinen myynti on kielletty, koska se antaa mahdollisuuden poistaa kilpailijat markkinoilta, ja sitten vain kohotetaan tuotteiden hintoja mielin määrin, koska kuluttajat eivät voi valita sitä mikä hyödykkeen tarjoaa. Ja jos markkinoilla on vain yksi toimija, niin silloin se voi kohottaaa hintoja mielin määrin. Laittomaan kilpailuun kuuluu lisäksi esimerkiksi “agenttien” palkkaaminen toisista yhtiöistä. Esimerkiksi laskenta-osastolla työskentelevä tuttava voi välittää tietoja oman yhtiönsä tekemistä urakkatarjouksista kilpailijoille. Ja tuota voi silloin epäillä, jos joku kilpailija esittää aina toista huokeamman tarjouksen. Tai epäilyttävää on myös, jos joku jälkeenpäin esittää toisen tarjouksen, missä summaa on vedetty alas niin, että joku urakka on vain pari euroa toista halvempi.

Toki tarjousten sisältöön pitää aina tutustua tarkoin, eli osassa niistä luvataan oheistuotteita kuten jotain toisissa sopimuksissa maksulliseksi määritettyä palvelua ilman lisämaksua. Nuo palvelut riippuvat toimialasta, mutta niiden luonne saattaa olla sellainen, että niitä tarvitaan varsin harvoin. Eli lumen luonti tai hiekoitus voisivat olla ainakin tulevaisuuden kiinteistöalalla sellaista palvelua, koska lunta on tai pakkasta  ainakin etelässä hiukan sattumanvaraisesti. Ja itse en noiden sopimusten sisältöä tiedä.

Kartelli eli hintojen tai kilpailun sopiminen yhtiöiden välillä on rumaa liiketoimintaa

https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Onko saksalaisilla autonvalmistajilla likainen sopimus keskenään, että tietyille asiakkaille myydään ikään kuin huonompia autoja? Tällä tarkoitetaan uuden katalysaattoreissa käytettävän sekä puhtaan palamisen takaavan tekniikan sekä muusta tekniikasta, joka alentaa saastuttamista. Tätä asiaa tutkii euroopan unionin kilpailua valvova komissio, ja tämä asia merkitsee sitä, että yhtiöt ovat tehneet kartellin, sopiessaan että ne eivät kilpaile saateettomien autojen kehittämisessä.  Näihin autotehtaiden sopimuksiin sekä erilaisiin muihin käytänteisiin liittyy paljon asioita, joista on aina välillä tehty juttuja jopa erilaisiin tuomioistuimiin.


Yksi niistä liittyy erilaisiin luksus autoihin, joita käytetään yhtiöiden edustusautoina. Eräiden tarinoiden mukaan joillakin asuinalueilla asuville ihmisille ei joskus saanut myydä autoja, jotka saavat nämä luksus-autot kiinni. Tällaisia tarinoita kerrotaan eri variaatioina lähes jokaisesta kuolemattomasta autosta kuten Cadillac Fleetwood Eldoradosta sekä Mercedes 500SEL, ja myös Tshaikasta on olemassa vastaava tarina. Mutta kuten varmaan tiedätte, niin tällaisia urbaaneja legendoja kerrotaan myös muskeli autoista, eli korkeasti viritetyistä V-8 moottorilla varustetuista Pony-autoista, joita aikoinaan ruuvattiin kasaan Detroitissa, kun bensiini oli halpaa.


Urbaanin legendan mukaan esimerkiksi 426 HEMI:iä koneenaan käyttäviin autoihin oli saatavissa kahta kokoa vaihteiston rattaita. Tuo kokoero koski korkeimman vaihteen välityksiä, ja tuon tarinan mukaan pienempiä rattaita laitettiin niihin laatikoihin, joita myytiin huonompiosaisten lähiöihin. Ja noita suurempia rattaita myytiin sitten hyvällä tai kalliilla alueella asuvien autoihin, jotta nämä pääsevät pakoon noita muita autoja. Eli tuollaisia tarinoita autoista kerrotaan. Kuitenkin jos puhutaan saasteista sekä erityisesti uusien autojen tekniikasta, niin silloin tietenkin voidaan sanoa, että tällaisessa sopimuksessa autovalmistajien kesken saattaa olla sellainen vähän lapsellinen ajatus takana. Nimittäin se että jos kaikki osapuolet rikkovat lakia, niin saadaan aikaan lain muutos.


Mutta kuten kaikki varmaan ovat huomanneet, niin silloin kun tätä tehdään, niin edessä on erittäin suuret maksut. Ja kun kyse on kartellista, niin jos voidaan osoittaa se, että autotehtaan ovat tehneet sopimuksen keskenään, niin silloin pitää muistaa, sellainen asia kartellista, että se joka tekee asiasta ensin ilmoituksen selviää rangaistuksetta. Joten tämän takia kartelli-syytettä kannattaa pelätä, koska vaikka ilmoittaja olisi itse kartellin takana, niin lain mukaan tuo osapuoli ei saa syytettä eikä sen tarvitse korvauksia maksaa. Tämä asia on muuten hyvin erikoista. Se koskee vain kartelleja, eikä tällaista pykälää juurikaan ole missään muussa laissa.


Tuon pykälän tarkoitus on estää se, että joku ehdottaa kartellia pöydässä. Tämän jälkeen sitten tästä ehdottelusta sekä ilmiannosta tulee muuten erittäin ikävä asia, jossa lakimiehet kulkevat nauhurit taskuissaan etsimässä uhria, joka sanoo “kyllä” väärässä paikassa. Silloin saattaa joku juristi saada päähänsä sen, että hän ryhtyy syyttämään toisia kartellista, mikä tarkoittaa oikeastaan hinnan sopimisesta yhtiöiden välillä.


Mutta jos sopimus koskee esimerkiksi sitä, että yhtiöt eivät kilpaile keskenään jostain asiasta, niin silloin saattaa kyse olla myös kartellista. Tuolloin syyttäjät ottavat asian esille sillä tavoin, jotta yhtiöt ovat tehneet sopimuksen esimerkiksi tekniikan kehittämisestä yhdessä. Jos joku valmistaja kehittäisi sellaisen saasteita koskevan ratkaisun, että se olisi ylivoimainen, niin silloin voisi käydä niin, että tämä valmistaja saa yliotteen muista kehittämällä parempia autoja, ja jos muut eivät saa laskettua päästöjä tuon valmistajan tasolle, niin tulos olisi mahdollisesti muiden valmistajien tuottamien uusien autojen ajokielto, joka voisi olla tuhoisa noille valmistajille.


Kun tämä asia sitten menee oikeuteen, niin silloin tietenkin lakimiehet sanovat, että tuon sopimuksen tarkoitus oli vain taata se, että kaikki autonvalmistajat voivat jatkaa toimintaansa. Tällöin tuon sopimuksen merkitys olisi se, että kukaan auton valmistaja ei kilpaile toista pois rakentamalla autoja, jotka olisivat saaste-tekniikan osalta ylivoimaisia, jolloin sitten muiden valmistajien autot pantaisiin myyntikieltoon, ja siitä seuraa konkursseja, jos sitten tätä jatkuisi vuosien ajan.

https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/eu-epailee-mersua-bemaria-ja-volkkaria-kierosta-sopimuksesta-kuluttajille-myyty-tarkoituksellisesti-huonompia-autoja/7079258#gs.hcfDsv4